www.kammo.net

Olemme käyttäneet Jyväskylän yliopistossa Tietotekniikan laitoksen kursseilla opetuksessa jonotuskolmioksi nimettyä apuvälinettä. Sen avulla tietokoneluokassa näkee, kuinka monella opiskelijalla olisi tarvetta avulle ja kuinka monella tarve on akuutti. Näin ohjaajat voivat siirtyä neuvomaan ensisijaisesti sellaisia, jotka eivät omasta mielestään pääse tehtävissä eteenpäin ilman apua.

Jonotuskolmiota käyttämällä opiskelijoiden ei tarvitse erikseen viitata tai kiinnittää suullisesti ohjaajan huomiota, vaan he voivat jatkaa tehtävän yrittämistä, ja ohjaaja saapuu paikalle mahdollisimman pikaisesti.

Liikennevalojen mukaan värjätyt jonotuskolmion sivut kertovat avun tarpeesta. Punainen tarkoittaa kiirettä, keltainen lievempää avuntarvetta ja vihreä kuvastaa sitä, että kaikki on kunnossa. Vihreässä osassa ei ole tekstiä lainkaan, jotta punainen ja vihreä eivät menisi punavihervärisokeilla sekaisin.

Historiaa

Idea jonotuskolmioon lähti omasta ajatuksestani, että tietotekniikan opettajalla pitäisi olla tekninen apuväline, jonka avulla oppijat voisivat viitata virtuaalisesti. Kokonaiset oppimisympäristöt olisivat kuitenkin olleet liian raskaita tällaiseen luokkahuonekäyttöön, joten tein PHP:lla nopean nettisivupohjaisen prototyypin, jossa nimen kirjoittamalla ja nappia klikkaamalla pääsi mukaan “viittausjonoon”. Opettajana pystyin poistamaan jonosta jo käsitellyt joko tietokoneella tai mobiililaitteella, ja listauksen jonon tilanteesta pystyi heijastamaan videotykillä myös luokan eteen.

Joskus parhaat toteutukset ovat kuitenkin aivan perinteisiä, ja minulle ehdotettiinkin fyysisen version tekemistä.

Tein Photoshopilla A4-kokoisen kuvan, joka tulostetaan ja taitellaan kolmeen osaan. Versio ei ole täydellinen, joten jos aiot tehdä tai teettää painossa samanlaisia jonotuskolmioita, kannattaa tehdä kokonaan oma kuva. Jako ei ole tasan kolmeen, joten värialueet menevät hieman toisten sivujen puolelle, jos taitoksista tekee tasan symmetriset. Tämä versio ei siis sovellu pikkutarkoille tai painossa valmiiksi taiteltavaan tulosteeseen, vaan on alun perin tarkoitettu kokeiluversioksi, joka lopulta jäikin käyttöön. Kolmiot kannattaa askarrella kasaan teipillä tai liimalla.

Ladattavat tiedostot

• jonotuskolmio.pdf (A4, PDF, 4.7MB)
• jonotuskolmio.png (2480×3508, PNG, 2.9MB)

Jonotuskolmiotiedostot on lisensoitu CC0-lisenssillä public domainiin, eli niitä saa käyttää täysin vapaasti. Ei tietenkään haittaa, vaikka mainitsisit nimeni tiedostojen alkuperäisenä tekijänä.

Blogimerkinnän ensimmäinen kuva, jossa yksi kasatuista kolmioista näkyy tietokoneen keskusyksikön päällä, on CC-BY-lisensoitu, eli nimeni pitää mainita.

Näin viime yönä unta, jossa pelasin vähän Shakin tai Tammen tyylistä peliä. Tein ruutukaappausvideon aiheesta.

Sama video on ladattavissa myös .MOV-tiedostona, jos Youtube-player ei toimi. (HUOM: Videossa soi kännykän muistutushälytys loppupuolella, älä anna sen häiritä.)

Peli-idea lyhyesti tekstimuodossa

Pelissä vuoroteltaisiin ruudukosta koostuvalla pelilaudalla. Laudalla olisi molemmilla pelaajilla omat yksittäiset nappulat sekä 2 kpl “vihollisnappuloita”, joita ei voi ohittaa. Omat hahmot liikkuvat vaaka- tai pystysuunnassa, viholliset kulmittain. Joka vuorolla pelaaja siirtää ensin omaa hahmoaan ja sen jälkeen toista vihollisnappuloista. Tavoitteena on käydä syömässä omalla pelaajalla pelilaudalle satunnaisesti ilmestyviä ruoka-annoksia. Mahdollisesti pelissä voisi olla vielä Shakista tuttu uhkaaminen vihollisnappulalla, mutta vain yhdellä mahdollisella uhkaajalla shakki-matin tekeminen ei olisi mahdollinen, joten hommaa täytyisi vielä pohtia. Ehkä muurina toimivat vihollishahmot riittävät?

Tuollaisessa ideassa olisi vielä varmasti paljon hiottavaa, mutta ajattelin jakaa sen videomuodossa blogissani, jotta siihen on helpompi linkittää esimerkiksi IRC:ssä keskustellessa. Puheella ja kuvan avulla selittäessä homma onnistuu kuitenkin nopeammin kuin pelkällä tekstillä.

Niin ja kyllä, järkevämpää tuossa videossa 1. pelaajalla olisi ollut siirtää reitin blokkaava vihollinen sinne aivan nurkkaan, mutta toisaalta joka tapauksessa toinen pelaaja olisi siirtänyt tuon toisen vihollisen 1. pelaajan eteen. Ehkä sen vuoksi sittenkin olisi kannattanut siirtää sitä ylempää vihua, jolla ei kyllä vielä ensimmäisellä siirrolla olisi saanut mitään estettyä, mutta toisella mahdollisesti kyllä. Pelitaktiikoita, ruudun kokoa ja sääntöjä pitää varmasti vielä hienosäätää.

Kommentteja saa lähettää tämän sivun alaosasta tai vaikka yksityisviestinä IRCnetissä nimimerkille Cornix. Kommentoin itse tälle sivulle, kuinka idea etenee, jos saan jatkettua sen kehittelyä.

Ruutukaappausvideon teosta opittua

Mitä opin itse ruutukaappausvideon teosta? Noh, ainakin seuraavia asioita:

• Kannattaa valmistella videota sen verran, että harjoittelee ainakin videon alkua pari kertaa ilman tallennusta. Toisella kerralla voi jo tallentaakin, mutta asiat, joita ei välttämättä tajua ottaa huomioon, huomaa helpommin käytännössä hommaa tehdessä. Jos lyhyttä harjoituspätkää tallentaa, huomaa helposti, jos ääni säröytyy tai ei kuulukaan tarpeeksi hyvin.
• Applen QuickTime Player (itselläni tätä kirjoittaessa versio 10.3) osaa tallentaa ruutukaappausvideota joko tietystä alueesta tai koko näytöltä. Ainakin MacOS X Mavericks -käyttöjärjestelmässä tämä toimii, Windows-versiosta en osaa sanoa. Joka tapauksessa tämä oli erittäin kätevää. Äänilähteenkin sai valittua helposti kaikkien koneeseen kytkettyjen laitteiden väliltä. Toinen vaihtoehto kokeilulistallani olisi varmaankin ollut ilmainen VLC Player.
• Photoshopissa olisi voinut piirtää valmiiksi muutamia eri värejä kanvaasille. Olisi ollut helpompaa ja nopeampaa vaihtaa lennosta väriä pipettityökalulla kuin erilliseen ikkunaan avautuvalla värinvalintadialogilla – varsinkin, kun piirtolaitteessani on asetettuna pikanappi alt- eli opt-näppäimelle, jota pohjassa pitämällä voi käyttää kyseistä värin pikavalitsemistyökalua.
• Tarvittavia näppäimistön pikanäppäimiä kannattaa vilkuilla muistiin jo ennen videon tekoa. Esimerkiksi valinnan tyhjentäminen cmd-d:llä ei ollut tuttu, vaan minun täytyi klikata se valikosta videon teon aikana.
• Kannattaa harjoitella myös eri tasojen (layer) käyttöä etukäteen. Minulla oli kyllä tarkoituksena niitä käyttää, mutta eihän sitä yhtä aikaa puhuessa ja piirtäessä kaikkea voi muistaa.
• Jos kännykän hälytys soi videon tekemisen aikana, siitä voisi myös mainita ääneen videolle. Parempi tietysti, että häiriötekijät olisi suljettu jo valmiiksi pois eli kaikki (pika)viestimet kiinni tai äänettömälle videon teon ajaksi!

Sellaista tällä kertaa. Kuten jo aiemmin totesin, niin kommentoi ihmeessä!

Päivitin muutama päivä sitten sivuston sivupalkkiin näkyville Twitter-palvelussa julkaisemani viestit. Huomasin, että tulee hirveän harvoin kirjoitettua blogimerkintöjä, mutta sen sijaan IRC:ssä ja Twitterissä tulee jaettua mietteitään nykyisin enemmän. Ajattelin, että sivuille saisi edes jonkin verran sisältöä sillä, että Twitter-viestit näkyvät suoraan joka sivulla, vaikka uutta sisältöä ei muuten välttämättä olisikaan.

Tänään huomasin, että unohdin päivityksen tuoksinassa lisätä uuteen sivupalkkiin aiemmin sivupalkissa olleen hakukentän. Lisäsin sen nyt takaisin samalla kun aloitin uusien blogimerkintöjen luonnostelua. Vanhoja sisältöjä on nyt taas helpompaa hakea, kun ei tarvitse käyttää erillistä hakukonetta.

Jyväskylässä järjestettiin 1.-3.3.2013 digitaalisen tekemisen festivaali Instanssi. Olin mukana viikonlopun ajan ja tein Jyväskylän yliopiston opiskelijamedia VisioTV:hen dokumentaarisen videon tapahtumasta.

Kyseinen video löytyy Youtubesta:

Dokumentista jäi puuttumaan tapahtumaan oleellisena osana kuuluvat demoskeneen liittyvät demokilpailut, joihin voi tutustua lisää Instanssin nettisivuilla tai Youtube-kanavalla.

Osallistuin VisioTV:n nimissä Summamutikka-nimiseen kompoon, ja tulin siinä neljännelle sijalle!

Tapahtuman kotisivut: https://instanssi.org/2013/
Kilpailujen tulokset: https://instanssi.org/arkisto/
VisioTV: http://visiotv.jyu.fi/

Osallistuin viime viikonloppuna, 25.–27.1.2013, järjestettyyn Finnish Game Jam 2013:een. Se on vuosittain pidettävä viikonlopun mittainen pelinkehitystapahtuma ja osa suurempaa Global Game Jamia, johon osallistui (ainakin vuonna 2012, jolta tilastoja on jo julkaistu) yhteensä maailmanlaajuisesti parisentuhatta pelin toteuttanutta tiimiä.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Jyväskylässäkin järjestetyssä Game Jamissa tapasin uusia ihmisiä, söin sponsoreiden tarjoamaa pitsaa, saunoin, piirtelin grafiikkaa, tein peliä varten ääniä ja musiikkia sekä pidin muutenkin hauskaa melko lanimaisissa merkeissä.

Tiimissäni oli neljä jäsentä: minä, Sampo, Teemu ja Matti. Jättäydyin tällä kertaa suosiolla pois koodaajan hommista, sillä kaikilta muiltakin löytyi ohjelmointitaustaa ja ajattelin saavani enemmän aikaiseksi musa- ja graffapuolella, jos en kirjoittaisi lähdekoodia ollenkaan. Ryhmällämme oli melko rento ote pelin tekemiseen, ja suurin osa ajastamme meni uuden pelimoottorin, Unity3D:n, ominaisuuksiin tutustumiseen. Jossain määrin tuli turhankin aikaansaamaton olo, mutta toisaalta olen ihan tyytyväinen lopputulokseemme ja hieman erilaiseen tapaan viettää viikonloppu.

Tups : Happy Fun Land of Death

Pelimme aiheeksi valikoitui kaksintaistelupeli, ja lopputulos löytyy osoitteesta http://globalgamejam.org/2013/tups-happy-fun-land-death. Tups : Happy Fun Land of Deathissa kaksi pelaajaa mittelee keskenään satunnaisilla lyöntivuoroilla. Pelin idea lähti vuoropohjaisuudesta ja tämän vuoden Game Jamissa teemana olleesta sydämenlyönnistä, jonka tahtiin lyöntivuorot vaihtuvat. Molemmat pelaajat näkevät kolme seuraavaa lyöntiänsä etukäteen, ja toista pelaajaa kohti kannattaa syöksyä silloin, kun itse on lyöntivuorossa. Sydämeen liittyvänä asiana söötit hahmot vuotavat myös paljon verta. No hei, miksipä ei, kun löysimme teon aikana Unityn valmiit partikkeliefektit?

Linkkejä

• Finnish Game Jam 2013
• Global Game Jam

Loppusanat

Ei muuta kuin ensi vuonna uudestaan! Ja jos tässä vapaa-ajalla ehtisi, niin voisi tehdä myös Instanssi 2013:een jonkin uuden pelin. Sinne nimittäin tulee pelinkehityskilpailu!

Tuli tänään tehtyä ruoaksi kinkku-raejuusto-täytteistä pannarirullaa. Tässä blogimerkinnässä kerron ohjeen neljän hengen annokseen (= yksi pellillinen). Tarjoiluehdotuksessani mainittua salaattia varten en erikseen ohjetta kirjoittanut, mutta pääasia tässä onkin tuo itse rulla.

Pannaritaikina:

• 2 munaa
• ½ litraa maitoa
• 2–2½ dl vehnäjauhoja
• ½ tl suolaa
• ½ dl sulatettua rasvaa
• ½–1 tl vanilliinisokeria tai sokeria

1. Sekoita kananmunat, vehnäjauhot, maito ja sulatettu rasva taikinakulhossa.
2. Mausta suolalla ja halutessasi ripauksella vanilliinisokeria.
3. Suojaa uunipelti leivinpaperilla ja kaada taikina sille.
4. Paista 225°C:ssa 15–20 minuuttia.

Täyte:

• 1 suuri sipuli
• 250 g kinkkusuikaleita
• 200 g raejuustoa

1. Pilko sipuli pieniksi kuutioiksi ja ruskista korkeareunaisella pannulla pienessä määrässä öljyä.
2. Lisää kinkkusuikaleet ja paista sillä välin kun taikina on uunissa.
3. Sekoita loppuvaiheessa joukkoon raejuusto. Pyri jättämään raejuustopurkin neste pois.

Rullaaminen:

1. Nosta uunipelti pannareineen pois uunista.
2. Lisää pannulla kuumentamasi täyte tasaisesti pannukakun päälle. Jätä yhdelle sivulle noin viiden senttimetrin suikale ilman täytettä.
3. Kääri pannari rullalle täytteettömän suikaleen vastapuolelta aloittaen. Leivinpaperia kannattaa käyttää tässä vaiheessa apuna. Täytteetön osa jää lopuksi pohjalle.

Pinnalle:

• 2–3 dl juustoraastetta

1. Ripottele rullan päälle raastettu juusto.
2. Paista rullaa uunissa noin 200°C:ssa kunnes juusto on sulanut sopivasti rullan päälle.

Tarjoa lämpimänä tuoreen salaatin kera.