www.kammo.net

Näyttäisipä OpenWRT:n Kamikazesta kertovan sivun mukaan olevan vieläkin turhan vaikeaa tuon jakelun asentaminen Asus WL500gP V2:een. Odottelen vielä sitä päivää, että voin ladata imagen, jonka vain asennan laitteeseen. USB:n ja WLAN:n kanssa täytyy tuon mainitun sivun mukaan vieläkin vähän säätää.

Jokohan tuolle Kamikazelle saisi irssin, Apachen ja MySQL:n? Lähinnä niitä tulisi käytettyä.

Ei varmaan tarvitse kauaa enää odotella. Kaikki korjaukset näyttäisivät olevan jo saatavilla – kun joku vain yhdistäisi ne yhdeksi paketiksi. Eri foorumeillakin on koko ajan aktiivista keskustelua Linuxin asentamisesta V2-laitteeseen.

Jos jokin laite toimii ilman ongelmia, siitä ei yleensä kukaan kirjoita nettiin. Ajattelin tehdä poikkeuksen ja kertoa ihmisille ainakin yhdestä laitteesta, joka toimi itselläni Ubuntu 7:ssa suoraan.

Ostin eilen MSI Mega Sky 580 DVB-T USB-digisovittimen. Laite ei toiminut Linux MCE:ssä (mediakäyttöön Kubuntun päälle rakennettu ohjelmistokokonaisuus), mutta toisella identtisellä koneella Ubuntussa mainiosti. Linux MCE:ssä MythTV jumitti koko koneen täysin, ja ruudulla näkyi vain mustaa. Koska laite toimii Ubuntussa, sen on siis toimittava, mahdollisesti pienellä säädöllä, myös Linux MCE:ssä. Ehkä ongelmana olisikin ollut vain väärän laitetiedoston käyttö (/dev/video1 kun olisi pitänyt olla /dev/video0 tai jotain vastaavaa).

Yllätyin, että Windowsissa Mega Sky 580 oli huomattavan tehosyöppö. Television katselu ei ollut mahdollista pätkimisen takia AMD Athlon 2500+ (1,8GHz) -prosessorilla. Eri antennilta tuleva signaali saattoi toki vaikuttaa asiaan, mutta silti katseluohjelma käytti koko ajan yli 50% laskentatehoja.

Mukana paketissa tuli itse USB-porttiin menevä laite, adapteri, jolla antennijohdon saa tökättyä laitteen epästandardiin pienempään liittimeen, pieni litteä kaukosäädin sekä ajuri-CD Windowsille.

Kaukosäädin näyttäisi toimivan ainakin Linuxissa näppäimistönä, joka lähettää tiettyjä näppäinkoodeja tietyistä napeista. Muun muassa napit j, k, x, 1 ja 2 olivat käytössä. Kun soittimen pikanäppäimet säätää noiden mukaan, kaukosäätimestä pitäisi saada ihan käytettävä kapistus. Kannettavalla tietokoneella virittimen saa asetettua enemmän näkyville kuin pöytäkonetta käytettäessä, jolloin infrapuna todennäköisesti kantautuukin vastaanotinporttiin asti pienellä vaivalla. Toisaalta kuinkakohan moni kannettavan käyttäjä ei ole koneen ääressä televisiota katsoessaan?

Käytän Mega Sky 580:ä tällä hetkellä Kaffeinella. Kaffeinessa on riittävät ominaisuudet perus tv-käyttöön: timeshifting (ajansiirto eli livekuvan voi panna jääkaappi- tai vessakäynnin ajaksi tauolle ja jatkaa katsomista kiintolevylle tallentuneesta clipistä ilman että menettää ohjelmasta mitään), ajastettu tallennus, kohtuullisen hyvä ohjelmaopas sekä broadcasting-toiminto, jolla lähiverkkoon voi striimata useampiakin televisiokanavia yhdestä kanavanipusta kerrallaan.

Huonoja puolia MSI Mega Sky 580:ssä ovat liitäntöjen puutteet. Sisään saa ainoastaan antennisignaalia. Lisäksi se ainokainen antenniliitäntä on käytettävissä ainoastaan pienellä adapteripalikalla, joka lähtee helposti irti itse dongle-osasta. Hyviin puoliin voisi luokitella tarpeeksi pienen koon, jonka ansiosta laite kulkee mukana kannettavan tietokoneen kantolaukussa näppärästi. Sen verran suuri laite kuitenkin on, ettei sitä aina kannettavassa viitsisi paikoillaan pitää. Mukana se ei paljoa paina.

Yhteenvetona: Toimii Linuxissa, huonommin Windowsissa. 🙂

Ostinpa uuden lelun kotiin, Asus WL-500gP V2 –WLAN-reitittimen, johon tarkoituksena oli asentaa Linux. Vielä en onnistunut, mutta eiköhän se siitä parin kuukauden sisään vielä…

Tulipahan ainakin opittua, että kannattaa tutustua ensin kunnolla laitteeseen netin avulla, jos siihen aikoo vielä jonkin customin firmwaren asennella. Lueskelin vain pikaisesti erinäisiä sivuja koskien Asus WL-500gP-versiota – siis V2-versiota edeltävää – ja totesin laitteen olevan täysin yhteensopiva OpenWRT:n kanssa. IRC-tuttu vieläpä oli asentanut onnistuneesti kyseisen jakeluversion omaan laitteeseensa, niin mitäpä sitä toimivuutta epäilemään.

Siinä verkkokaupassa, josta ostin tuotteen, oli sitten tarjolla myös laitteen versiota kaksi. Muistin lukeneeni jostain siinä olevan enemmän RAM-muistia, joten päätin ottaa sen. Hintaeroakaan ei ollut kuin jokunen euro.

Laitteen saatuani kokeilin ensin sen normaalin firmwaren toimintoja. Ihmetyttämään jäi mainoslauseiden “lataa tiedostoja netistä USB-kiintolevylle tai -muistitikulle tietokoneen ollessa suljettuna!” -toiminnon puuttuminen. Sitä ei löytynyt edes mukana toimitetulta CD-levyltä Windows-ohjelmistona. Noh, kohtahan saisin asennettua boksiin Linuxin, jolla tuollaisenkin toiminnon käyttäminen onnistuisi vaivatta, ajattelin.

Uuden firmwaren netistä ladattuani huomasin kuitenkin, että V2-versiossa oli muutama isompi fyysinen muutos verrattuna aiempaan malliin: laitteessa on integroitu Broadcomin piirillä toimiva WLAN eikä jonain Mini-PCI:nä laitteen sisällä oleva vaihdettavissa oleva kortti sekä sen WAN- ja LAN4-portit ovat fyysisesti päinvastaisessa järjestyksessä. Päinvastaiset portit nyt eivät olisi käytännössä haitanneet, mutta Broadcomin WLAN-ajureita ei saanut 2.4-sarjan Linux-kernelillä pyörivään OpenWRT WhiteRussian 0.9:ään. Olisi siis otettava uudempi versio 2.6-kernelillä. Siihen taas ei kuulemma saa helposti käännettyä omia ohjelmia, ja pakettivalikoima olisi rajatumpi.

Ennen OpenWRT:n asennusta etsin ohjeet oletus-firmwaren varmuuskopiointiin. Se onnistui suht kätevästi web-hallintapaneelista pienellä skriptillä ja muutamalla tekstikomennolla. Suosittelen tätä vaihetta lämpimästi kaikille, jotka aikovat laitteisiinsa muokattuja ytimiä asennella.

Päätin ensin testata 2.4-kernelillistä OpenWRT:tä, vaikka tiesinkin, että WLAN ei välttämättä toimisi ilman suurta säätöä. Minulla kuitenkin on jo yksi WLAN-tukiasema, ja muutenkin alkuperäinen tarkoitukseni olikin käyttää uutta Asus-reititintä palvelimena jonkin USB-muistin kera. Voisihan sitä 2.6-versiotakin kokeilla sitten, kun toteaisi OpenWRT:n yleensäkin toimivan.

Vaihdoin boksin diag-moodiin, kytkin ainoastaan kannettavan tietokoneeni ethernet-porttiin numero 1 ja yhdistin laitteeseen tftp:llä. Taikakomennoilla binary, trace on sekä put <firmwaren-tiedostonimi> tukiasema imaisi uuden firmwaren sisuksiinsa. Vielä täytyi odotella vartin verran, jotta laite oikeasti flashasi OpenWRT:n pidempiaikaisempaan muistiin.

Boksi ei osannut itse bootata itseään, vaikka merkkivalot siirron jälkeen muuttuivatkin eri tilaan. Tein käynnistyksen uudelleen manuaalisesti katkaisemalla laitteen sähköt ja panemalla ne hetken kuluttua takaisin.

Laite tuntui buuttaavan ja siirtyvän valmiustilaan kuten ennenkin. Sitten yritin ottaa laitteeseen yhteyttä. Se ei vastannut. Pingaus ei onnistunut, vaikka kokeilin myös eri ethernet-portteja ja oletusosoitetta 192.168.1.1.

Reititin siirtyy kyllä diag-moodiin nätisti, ja siihen voi ladata uusia firmwareja. Kokeilin 2.6-kerneliä käyttävää OpenWRT Kamikazea, mutta sekään ei tuntunut toimivan. Ainut asia, josta tiesin boksin olevan vielä hengissä, oli sen lähettämä broadcast-pyyntö muista reititinverkkolaitteista. Tuo pyyntö tuli IPv6-osoitteesta, joka ei kuitenkaan vastannut useista yrityksistä huolimatta.

Tappelin OpenWRT:n kanssa kokonaisen päivän ajan, minkä jälkeen luovutin. Päätin asentaa varmuuskopioimani oletusohjelmiston takaisin ja odotella muutaman kuukauden kehittäjien uusia versioita vaihtoehtoisesta ohjelmistosta.