Tablet-tietokone on kosketusnäytöllinen helposti mukana kulkeva laite, jota käytetään yleensä sormin tai kynän avulla näyttöä koskettamalla. Tabletin erottaa kannettavasta tietokoneesta se, ettei siinä ole näppäimistöä tai hiirtä.

Olen viime aikoina etsiskellyt sopivaa tablet-tietokonetta seuraavilla ominaisuuksilla:

• Tarpeeksi iso näyttö, jotta laite toimisi nuottitelineellä A4-kokoisen paperiarkin korvikkeena. Vaatimus tarkoittaisi käytännössä 12–15-tuumaista näyttöä.
• Vähintään 3–6:n tunnin akkukesto
• Edullinen hinta (halvempi kuin Applen iPad)
• Mieluiten mahdollisuus kytkeä kiinni näppiksiä, hiiriä yms. laitteita USB:lla

Valitettavasti tuollaista laitetta ei ainakaan vielä ole tehty. Kaikki Android-pohjaiset “halpis-tabletit” tuntuvat olevan hitaita, tökkiviä tai muuten vain huonoresoluutioisia tai liian pieniä.

Mahdolliset ratkaisut

NoteSlate

NoteSlate vaikuttaisi hyvältä ainakin konseptina. Laitteen kotisivun mukaan tuotteessa olisi yhden värin elektronisella musteella toimiva A4-piirtonäyttö, ja se olisi tulossa markkinoille kesäkuussa 2011 hintaan $99. Ohjelmistopäivityksen jälkeen NoteSlatella pystyisi paitsi tekemään muistiinpanoja myös lukemaan PDF-tiedostoja. Mikä parasta, luentotöherrykset saisi jo perusominaisuutena siirrettyä tietokoneelle digitaalisessa muodossa. Tarpeeksi yksinkertainen käyttötarkoitus ja edullinen hinta osuisivat tuollaisessa tuotteessa kohdalleen.

Archos 101 internet tablet

NoteSlaten kaltaisia laitteita ei ole (vielä) myynnissä, joten olen tutustunut YouTuben, blogien ja muiden nettilähteiden avulla nykyisiin tablet-koneisiin. Ensimmäisenä vaihtoehtona voisi olla Archos 101 internet tablet, jolle tulisi halvimmillaan hintaa 299 € (sis. ALV) suoraan Archosin omasta Ranskassa sijaitsevasta verkkokaupasta tilatessa. Kyseistä laitetta olen päässyt kokeilemaankin ja ainoat miinukset mielestäni olisivat Android Marketin puute, hieman toispuoleinen painopiste, GPS:n puuttuminen sekä 1024×600-resoluutioinen näyttö. Minikannettavassani on samanresoluutioinen 10.1″:n näyttö, eikä se välttämättä olisi vielä tarpeeksi suuri nuottien lukemiseen. Plussana Archos on suuri ja tunnettu valmistaja, joten takuuasiat hoituisivat varmasti järkevästi. Kapasitiivinen montaa pistettä yhtäaikaisesti lukeva näyttö olisi katselukulmia ja resoluutiota lukuunottamatta muuten ihan laadukas. Laitteessa on selkeästi panostettu enemmän mediantoistomahdollisuuksiin, mihin en todennäköisesti tablettia kuitenkaan tarvitsisi.

NotionInk Adam

Toinen ratkaisu olisi ostaa vastikään markkinoille saapunut NotionInk Adam, jossa on niinikään 10.1″:n 1024×600-resoluutioinen näyttö. Vaihtoehtona kalliimmassa mallissa on mattapintainen Pixel Qi –näyttö uudella näyttötekniikalla. Valmistaja on rakentanut Androidin päälle oman paneelipohjaisen käyttöliittymänsä, joka ei mielestäni kuitenkaan vaikuttaisi kovin kätevältä.

Kiinalaiset tabletit

Kolmas mahdollisuus olisi ostaa jokin kiinalainen iPad-kopio kuten esimerkiksi jokin näistä: SuperPad / FlyTouch 2, Apad A8 tai ePad (huono resoluutio). Klooneissa on kuitenkin useimmiten keskitytty vain kopioimaan Applen suunnittelema ulkonäkö, jolloin fyysisiä painikkeita on Androidia varten vain muutamia (home + nukkumisnappi). Käyttöjärjestelmän versio saattaa olla vanha 1.6 ja lisäksi näyttöjen resoluutio voi olla huonompi kuin pieninäyttöisissä laitteissa. RAM:ia on yleensä vähän ja siitäkin puolet saattaa kulua pelkän käyttöjärjestelmän ja -liittymän pyörittämiseen. Osassa tuotteista GPS-vastaanotin tai mahdollinen Ethernet-portti ovat erikseen ulkoisina lisälaitteina. Lisäksi samalla nimellä (esimerkiksi ePad on aika suosittu nimi) myydään useampaa erilaista konfiguraatiota samannäköisistä tableteista, jolloin tuote ei välttämättä olisikaan sisuskaluiltaan täysin tilattua vastaava. Tällaista kopiota ei välttämättä tarvitsisi ostaa edes ulkomailta, sillä Huuto.netissä näyttäisi aika-ajoin olevan suomalaisia yksityishenkilöitä myymässä omiaan pois. Se kertoo osaltaan ehkä jotain laadustakin.

E-kirjojen lukulaitteet

eInk-näytöt ovat tunnetusti virtapihejä. Neljäntenä vaihtoehtona voisin ostaa e-kirjoja varten tarkoitetun lukulaitteen. Niitä tuntuu kuitenkin vaivaavan samanlainen kova hinnoittelukartelli kuin graafisia laskimiakin. Mistään ei lukulaitetta tunnu saavan alle 250 euron eivätkä DRM-kopioinninestojärjestelmätkään paranna kuluttajan tilannetta. Muun muassa Amazonin Kindlestä voidaan etäpyyhkiä kirjoja, vaikka kirja olisikin ihan laillisesti ostettu. Todennäköisesti tahtoisin lukea ostamiani kirjoja myös tietokoneella, jos ne kerran sähköisessä muodossa olisivat, mutta Gutenberg-ilmaiskirjaston kirjoja lukuunottamatta se on harvoin mahdollista. Nykyiset eInk-tekniikkaa käyttävät lukijat ovat usein vain pokkarin kokoisia (6 tuumaa taitaa olla yleisin koko), jolloin nuottien lukeminen olisi melkoista tihrustamista.

Digitaalinen valokuvakehys

Viides vaihtoehto olisi ostaa digitaalinen valokuvakehys. Ne kuitenkin toimivat taustavalaistujen LCD-näyttöjen avulla eikä niissä ole akkuja, joten virtajohto olisi pakollinen. Kuvien selailu olisi vaivalloista eikä resoluutio halvimmissa kuvakehyksissä ole mairitteleva. Kalliimpien hinnalla taas tahtoisi pystyä jo selaamaan nettiäkin tai edes hakemaan kuvaa nimen perusteella.

Tietokone

Kuudentena vaihtoehtona voisi olla vähän digitaalisia valokuvakehyksiä vastaava akuton ratkaisu: tietokone. Jos nuottitelineeseen rakentaisi kiinteäksi osaksi tietokoneen näytön, voisi nuotteja lukea hyvällä resoluutiolla ja jopa kahtakin sivua vierekkäin. Tämä ratkaisu olisi kuitenkin melko vaivalloinen keikkakäyttöä ajatellen, ja pelkkä pienikokoinen tietokonekin näyttöulostulolla maksaisi enemmän kuin hyvälaatuinen tabletti. Jos nuottitelineen saisi vaakatasoon, sille voisi asettaa kannettavan tietokoneen, mutta oikeastaan tarvetta olisi ainoastaan näytölle, jolta lukea nuotteja.

Apple iPad

Seitsemäs vaihtoehtoni olisi ostaa Apple iPad. En vain ole erityisemmin mieltynyt ohjelmistoputiikki App Storen ennakkosensuuriin, josta kehittäjät pannaan vieläpä maksamaan rahaa Applelle. Olisin halunnut ohjelmoida iPhonestani kotiautomaation kaukosäätimen tekemällä natiivin iOS-ohjelman, jotta käyttömukavuus olisi parempi kuin nettiselaimen käyttö, mutta en todellakaan halua maksaa käyttöjärjestelmän päivityksestä ja kehittäjänä olemisesta ylimääräistä sataa euroa. Tuollaista tietynlaista järjestelmää vaativaa ohjelmaa ei olisi edes järkevää tarjota muille. Onhan iPadissa hyvinä puolina käyttöliittymän yhtenäisyys, selkeys ja helppokäyttöisyys, mutta ei se muokattavissa oleva olisi.

Tämä teksti on julkaistu keskiviikkona 16. helmikuuta 2011 kello 16.39 ja sen aiheena on Yleinen. Voit seurata tämän tekstin kommentteja RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa kommentin tai lähettää trackbackin omalta sivustoltasi.